Naisen taipumaton sukuelin näyttää aivan satunnaiselta, mihin sitä ylipäätään tarvitaan? Siihen, että mies voi taistella luontoa vastaan.
Sukupuolet, seksi ja sorto Totuusradiossa maanantaina 12.10.2009 klo 22–24. Uusinta perjantaina samaan aikaan. Jos kuuntelet maanantain (12.10.) suoraa lähetystä, kytkeydy kommentoimalla tätä artikkelia.
Minä ja seksuaalisuus
– Tuokaa minulle kirves!
Pidin vasemmalla kädellä sitä pystyssä ja kurotin oikealla kohti päämäärää. Luvassa ei ollut sitä ihmettä että ylettäisin. Se tuttu vittumainen toistuva fiilis kun raajat ei riitä. Ihmisen fyysinen kehitys ei pysynyt ajatustemme perässä. Tässä vaiheessa meidän pitäisi osata jo venyä ja lentää, mutta tuhlasimme aikamme typeryyksiin, kuten herätyskelloon heräämiseen, polttaineen hankkimiseen ja pihan terassilaudoituksen säästämiseen. Paskanakkien pitkärivi. Ihmisen elämä. Luonto, seksi, sekasorto.
– Tuokaa minulle kirves!
Lopetin ponnistelut hetkeksi. Lepäsin sitä vasten. Hikoilin. Kutitti joka vitun paikasta. Se ei pysynyt pystyssä ilman minun tukea, eikä minulla ollut varaa antaa sen kaatua. Jos vain joku toisi kirveen, niin pääsisiin eteenpäin. Saisin sen pysymään tolpillaan.
– Tuokaa minulle nyt joku jostain kirves!
Valo alkoi tehdä katoamistemppuaan. Jossain hornanperseessä haukkui koira. Kaksi harakkaa tuli tuijottamaan minua läheiseen puuhun. Ne näyttivät neroilta. Sitten ne veivät itsensä mennessään. Paskahätä orasti. Lämpötila laski kaikkialla. Oli koiraa ja minua lukuunottamatta hiljaista. Mitä nyt tuuli vihmoi.
– Tuokaa kirves!
Yritin uudestaan siten, että tuin sitä jaloilla ja venytin itseni maata pitkin selällä maaten kohti päämäärää. Tässä oli riskinsä. Kaikki saattoi kaatua päälleni ja jäisin sen alle. Jokin kova painoi selkärankaan. Muuten pehmeä muta muovautui allani pieneksi uraksi. Siinä oli minun urani. Venytin itseni siihen äärimmilleen. Katsoin kohteeseen kaula suorana taivaan kautta. En edes nähnyt mihin minun piti nähdä. Sitten se perkele alkoi huojumaan. Säpsähdin sitä vasten, mutta kriittinen lakipiste oli jo ohitettu ja se alkoi painamaan minua väistämättä, kylmästi syvälle mutaan. Syvälle maan sisään. Sinne missä kuolema asuu.
– Tuokaa nyt kirves saatana!
Olin hädissäni. Uppsosin yhä nopeammin. Maa puristi minua kuin lapsi hammastahnatuubia. En enää saanut ääntä suustani. Tunsin kuinka taju alkoi hälvetä ja ympäristö punottaa. Sen jälkeen näin enää etäisesti itseni kirves kourassa vittuilemassa itselleni. Sitten se viimein katkesi. Ja kaikki sen väliltä.
Ketä on tänään studiossa ja mitä on puhuttu, voisiko saada minuutin johdatuksen aiheeseen kun pääsin vasta juuri radion ääreen?
Toivottavasti siellä ei kaikki ole samaa mieltä taas asiasta, eli onko siellä edes yhtä sovinistia paikalla? Siis jos siellä on sukupuolikeskustelu meneillään.
seksuaalinen emansipaatio ja naisen aseman muuttuminen 60-70 -luvuilla edistyksellisyytenä ja toisaalta seksuaalisuuden kaupallistuminen pornoistumisen myötä 80-luvulla.
oliko tämä kehitys vääjämätön?
Hei, eihän tämä Jelinek mitään härskiä himoa nyt ole, aika kainoa, ujostelevaa, maalailevaa ja vellovaa lorotuskamaa, vähän ku joku nuori Päätalo Reeperpaanilla, lukekaa seuraavassa gimmaradiossa 70-luvun Rattoa bliis! ps: menikö nussintalaulu jo, en ehtinyt alusta ”megeen” kun bussit kusi.
Hei hra 47, kyllä 70-luvun Ratto oli aika kaino ja maalaileva ja herkkä. Ihan toista kuin nykyporkka. Ja jos menee historiassa kauemmas, niin paljon roisimpaa kamaa löyty. Esim. Oscar Wilden Teleny on kova. Apollinairen Hirveä Hospodar on kova. Jne.