Epäajanmukaiset totuudet jatkavat kierrostaan Pohjois-Amerikassa. 1900-luvun Pohjois-Amerikka, erityisesi USA, on ollut monella tapaa se osa valkoihoisen ihmisen maailmaa, joka on näyttäytynyt taloudellisesti ja teknisesti menestyneimpänä. Mutta onko näin, tai jos on, miten ja miksi amerikkalainen talous tuntui muodostuvan menestyksekkääksi? Vankilavihkojen muistiinpanossa ”Amerikanismi ja fordismi” Antonio Gramsci teki merkittävän yrityksen kytkeä poliittinen analyysi työ- ja tuotantotapojen tarkasteluun. Onko perusteltua sanoa Gramscin tavoin, että amerikanismi ja fordismi ovat tulosta sisäisestä välttämättömyydestä siirtyä suunnitelmatalouden organisaatioon. Ja mitä poliittisia ehtoja ja seurauksia tällä on ollut?
’Amerikanismi’ vertautuu tässä vanhaan eurooppalaiseen maailmaan. Mutta satojen vuosien ajan Amerikassa on ollut myös valkoisten orjiksi tuotu musta väestö. Pitkään se otti identiteetittömänä alistettuna joukkona nöyrästi vastaan sorron ja nöyryytyksen. Mutta toisen maailmansodan jälkeistä mustan Afrikan heräämistä seurasi myös mustan Amerikan nousu poliittiseksi ja kulttuuriseksi voimaksi.
Martin Luther King toimi väkivallattoman kansalaisoikeusliikkeen ensimmäisenä johtohahmona ja vaati mustille valkoisten kaltaisia kansalaisoikeuksia, mutta tuli murhatuksi. Radikaalimpi ”Black Power” eli musta valta -liike sen sijaan alkoi kymmenen kohdan radikaaleissa teeseissään vaatia perusteellisempaa poliittisen vallan uudistusta. Liikkeen ihmisoikeuspolitiikka oli ennen muuta valkoisista poikkeavan oman mustien rotuidentiteetin rakentamista. Mustasta pantterista tuli kuuluisa uusi poliittinen symboli. Stokely Carmichael muotoili puheissaan ja kirjoituksissaan liikkeen ohjelmaa, kun taas käytännöllisemmät toimijat korostivat itsepuolustuksellista väkivaltaa.
Suorien rotusortolakien kumoaminen ei kuitenkaan muuttanut yhteiskunnan rakenteita ratkaisevasti tai tuottanut tavoiteltua poliittista kulttuuria. Jonkin uuden identiteetin se kuitenkin tuotti, ja se näkyy myös tämän päivän tapahtumissa. Mutta minne tuo liike johti ja minne se katosi?
Mustat pantterit orientoituivat eurooppalaisen kulttuurin ohi ’kolmanteen maailmaan’, mutta onko sekin jo menettänyt radikaalin voimansa, ja jatkuuko ’ensimmäisen maailman’ integroituminen amerikanisoituvaksi etuoikeutetun vähemmistön suljetuksi linnakkeeksi?
Keskustelemassa Erna Oesch ja Tapani Laine.
-
Lähetysaika: maanantai 31. lokakuuta 2016 klo 20:00–22:00
-
Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)
-
Internet-kuuntelu 1: TUNEIN
-
Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3
-
Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa