Kapinan henki

 

insurrection02_eleph-thumb

Millaisin keinoin yhteiskunnallista muutosta voi tai pitäisi tuottaa? Mitä merkitystä on kamppailun muodoilla? Mitä eroa on kapinalla ja mellakalla? Onko kapinointi leikkiä? Onko kapinointi muutakin kuin leikkiä?

Ohjelman aluksi kuullaan Oxfordin yliopiston tutkija Aylon Assael Cohenin esitelmä The Insurrection of Feelings and the Feelings for Insurrection, joka on nauhoitettu Enlightened Anarchism -konferenssissa Rovaniemellä 13.9.2014. Cohen käsittelee anarkistiteoreetikko Alfredo Bonannon ajatuksia insurrektionismista*, keskittyen erityisesti Bonannon vuonna 1977 julkaistuun teokseen La gioia armata (engl. Armed Joy, suom. Aseistettu riemu).

Esitelmän jälkeen aiheesta on keskustelemassa Elämänkoulun kokeellisen tutkimuskeskuksen ja Hitaiden akatemian jäseniä. Lisäksi lähetyksessä kuullaan kapinallisia kokemuksia suoraan Kreikasta.

*insurrectio (lat.): ylös nouseminen, vastarinta, kapina. Ks. myös esim. Alfredo Bonanno & Jean Weir: Anarkismista ja väkivallasta ja Peter Gelderoos: Kapina vs. organisointi (osa 1 ja osa 2) sekä muita kirjoituksia aiheesta Anarkistisessa kirjastossa.

 

 

7 vastausta artikkeliin “Kapinan henki”

  1. Hyvä että totuusradio on taas tarttunut ajankohtaiseen aiheeseen ja on ajan hermolla.

    Ei rajoja! Ei valtioita! LUOKKASOTA NYT!

  2. Kansallisosialistinen SVL, uusfasistinen Suomen Sisu, uusfasistinen Musta sydän saivat itsenäisyyspäivänä järjestettyä yhteismielenosoituksen ilman käytännössä minkäänlaista vastamielenosoitusta koska mahdolliset vastamielenosoittajat olivat itse suorittamassa ritualistista mielenosoitusta muualla ja vielä saavat median ja poliisin myötävaikutuksella sympatiat puolelleen pelaamalla ”rauhalliset ja kiltit natsit kunnioittavat isänmaata vs. pahat vasemmistoanarkistit riehuvat päättömästi kännissä” -narratiivia. Onko uusfasismi varteenotettava uhka, ja onko fasismin vastainen toiminta anarkisteille tärkeää?

  3. Osallistuin luokkaretkelle lauantaina. Pohdin retken jälkeen niitä muutamia yksilöitä, jotka rikkoivat marssin loppua kohden ykstyisomaisuutta ja vaaransivat pariin otteeseen myös marssijoiden ja sivullisten terveyden (muun muassa heittämällä erääseen ikkunaan täysin rändömillä pullon niin, että lasi meinasi särkyä allekävelevän henkilön lastenrattaiden päälle, puhumattakaan siitä, kun eräs henkilö heitti tuhkiksella ravintolan ikkunaa, ravintolassa ihmisiä sisällä). Monet marssille osallistujat, minä mukaan lukien, sanoutui irti heidän toiminnasta ja totesi, että heidän motiivi löytyy varmasti yhteiskunnallisen eriarvoisuuden luomasta kurjuudesta ja paskasta sosiaalipolitiikasta, mikä on kiistattomasti totta. He eivät mahdollisesti ole osallisia yhteiskunnassa, mutta ovatko he osallisia myöskään anarkistisessa toiminnassa? Onnistuuko anarkistinenkaan liike luomaan osallisuutta henkilöille, jotka ovat valtiollisen yhteiskunnan ulkopuolelle suljettuina? Olisiko ”turha rehaaminen” onnistuttu ehkäisemään osallistamalla enemmän ihmisiä mielenosoituksen järjestelyihin? Itse mielenosoitushan oli hyvin ”keskusjohtoisesti” organisoitu, mikä on ymmärrettävää, koska avoimuus on haastavaa jos ei halua esim poliisien saavan etukäteen selville minne marssi etenee jne.

  4. Huhheijaa. Järki käteen ja jäitä hattuun.

  5. Hei mikä sen lähetyksen alkupuolella soineen biisin nimi oli ja kuka esitti? Olikohan puertoricolainen tms.

  6. Bandera Negra, artisti on guatemalalainen Rebeca Lane.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.