Saamelaisilla on Suomen lain ja kansainvälisten sopimusten turvaamana alkuperäiskansana itsemääräämisoikeus kieleensä ja kulttuuriinsa. Vuonna 2015 tämän oikeuden yli kuitenkin käveltiin Suomen valtion toimesta korkeimman hallinto-oikeuden hyväksyessä saamelaiskäräjien näkemyksen vastaisesti lähes 100 henkilöä käräjien vaaliluetteloon. Tällä tavoin parikymmentä vuotta kestänyt kiista saamelaismääritelmästä sai saamelaisten kannalta ikävän käänteen.
Etelä-Suomessa, missä tietotaso saamelaisista ja saamelaisten historiasta on olematonta, saamelaismääritelmäkiista nousi otsikoihin vasta tässä vaiheessa. Omituisinta tässä tarinassa on kuitenkin se, että saamelaismääritelmäkiista teki sisääntulonsa etelän mediaan saamelaisten sisäisenä erimielisyytenä.
Yksi merkittävävimpiä keinoja tässä määrittelykiistassa ovat ne käsitteet, joilla vaaliluetteloon pyrkivää joukkoa nimitetään. Termit metsäsaamelaiset ja statuksettomat saamelaiset väittävät, että ryhmiin kuuluvat henkilöt olisivat saamelaisia. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Suurimmalla osalla näistä henkilöistä yhteydet saamelaiseen kieleen ja kulttuuriin ovat katkenneet sukupolvia sitten ja he ovat kasvaneet ja eläneet valtakulttuurin piirissä – kaikilla ei yhteyttä ole ehkä koskaan ollutkaan.
Kiistalla on juurensa saamelaisten kohtaamien sulauttamistoimien monivaiheisessa historiassa ja Suomen kansallisvaltion rakentamisprosessissa. Kiistassa ovat vastakkain myös individualistiset ja kollektivistiset arvot. Kyse on kuitenkin myös paljosta muusta kuin identiteeteistä.
Saamelaisten kotiseutualue kuten monien muidenkin alkuperäiskansojen asuinalueet ovat voimakkaan intressipolitiikan kohde. Suomi ei ole ratifioinut alkuperäiskansojen ILO169 -sopimusta. Tähän yksi suurimmista syistä on ei-saamelaisten huoli maankäyttöoikeuksista: alueelle on tehty lukuisia kaivosvarauksia ja paine metsähakkuille on suuri.
Mitä tapahtui, kun kielletystä saamelaisidentiteetistä tuli niin haluttu, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pyritään vaikka oikeuden päätöksellä? Oleellista aiheen avaamisessa ovat alkuperäiskansan ja kansan käsitteet. Kiistaa käydään identiteeteistä ja ryhmän itsemääräämisoikeudesta. Panoksena pelissä ovat saamen kielien ja kulttuurin säilyminen sekä pohjoinen luonto.
Ohjelmassa haastatellaan Tampereella asuvia pohjoissaamelaisia Mika Laitia ja Jan Saijetsia sekä Toronton yliopiston alkuperäispolitiikan professoria Rauna Kuokkasta. Myös Kuokkanen on pohjoissaamelainen. Ohjelmassa toimittajina ovat Aura Kalli, Mari Tuominen ja Pieta Hyvärinen.
-
Lähetysaika: maanantai 12. joulukuuta 2016 klo 20:00–22:00
-
Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)
-
Internet-kuuntelu 1: TUNEIN
-
Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3
-
Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa
Mistä saamelaisuuteen liittyvästä aiheesta haluaisit kuulla keskusteltavan seuraavaksi? Kolonisaation jäljet -sarjan kolmas lähetys on suunnitteilla kevään 2017 loppuun. Kirjoita ajatuksesi tämän ohjelmasivun kommenttikenttään tai lähetä ideasi osoitteeseen totuusradio.kollektiivi at gmail . com