Suomi on Euroopan suurin kullantuottaja ja Suomessa sijaitsee Euroopan suurin kultakaivos. Kullankaivuun kärkimaana olon lisäksi Suomi haluaa EU:ssa nyt profiloitua voimakkaassa nosteessa olevien niin kutsuttujen akkumineraalien lähteenä. Akkumineraaleja ovat koboltti, nikkeli, litium ja grafiitti, joista koboltti on se kriittisin. Näitä kaikkia mineraaleja löytyy Suomen maaperästä, eikä ainakaan osaa näistä metalleista juuri muualta Euroopassa kaivetakaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2021 alussa julkaisemalla akkustrategialla Suomesta pyritään rakentamaan akkuteollisuuden suurvaltaa. Maahan halutaan luoda koko akkuteollisuuden tuotantoketju alkaen raaka-aineiden louhinnasta itse akkujen valmistuksen kautta aina jatkojalostukseen, tutkimukseen ja teknologiseen osaamiseen.
Akkuteollisuuden tarkoitus on palvella liikenteen sekä teollisuuden sähköistymistä. Näin vallitseva järjestelmä katsoo kykenevänsä hillitsemään ilmastonmuutosta ja luopumaan saastuttavista energianlähteistä. Akkustrategia nähdäänkin keinona, jonka avulla energiaintensiivisestä teollisuudesta ei tule häviäjä vaan voittaja, joka vastaa EU:n niin kutsuttuun omavaraisuushaaveeseen vaadittavien raaka-aineiden osalta. Valtion suureksi riemuksi tietenkin: näin voitaisiin saada samalla kansantalous nousuun.
Toisin sanoen, lähtökohtana ilmastonmuutoksen hillinnälle on, että teknologia ratkaisee, ostamisen ja myymisen logiikkaa tai kuluttamiseen perustuvaa elämäntapaa ei tarvitse muuttaa, ja että kaivosteollisuus, joka ei ympäristöystävällisyydellään ole varsinaisesti voinut kehuskella, voi laskea digivihreän viitan harteilleen, niinkuin muutosta akkustrategiassa kutsutaan.
Ohjelma koostuu kolmesta osiosta. Ensin tutustutaan pohjoisen kaivoshankkeiden tilanteeseen, sitten laskeudutaan tarkastelemaan Pirkanmaan tilannetta. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Pinsiössä ajatellaan australialaisen malminetsintäyhtiö NewPeakin kullanetsintäaikeista. Lopuksi palataan vielä akkuasioiden äärelle: mikä sähköistämisessä ja akkuteollisuudessa oikein mättää, pitääkö tästäkin alkaa rutisemaan, eikö ympäristöliike ole vaatinut uusiutuvaa energiaa vuosikymmeniä ja nyt sitä olisi tarjolla? Litium, nikkeli, koboltti ja grafiittihan ovat uusiutuvia, vai mitä?
Toimittajina Aura Kalli ja Sisli Piisilä
Musiikki:
Maria Kalaniemi & Eero Grundström: Metsähanhet
Njihe: Voisin vähitellen nukkua
Hilja Grönfors: Itkisinkö toiveitani
Niillas Holmberg & Sara Marielle Gaup: Ellos Deatnu
Pekko Käppi & K.H.H.L.: Laihan koiran haukku ei kuulu taivaaseen
- Lähetysaika: maanantai 24. toukokuuta 2021 klo 20:00–22:00
- Radiotaajuus: 98,4MHz (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)
- Internet-kuuntelu: TUNEIN
(tai: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3) - Ohjelma on kuultavissa myös
ohjelma-arkistossa
Suositeltavaa lisäkatsottavaa uusiutuvan energian haasteista: Likaista vihreää energiaa -dokumentti. Löytyy Yle Areenasta.