Aave kummittelee pohjoisessa Euroopassa, ei kuitenkaan kommunismin, vaan Canis lupuksen aave. Emme voi tietää, mitä ihminen on sudelle, mutta on aivan selvää, ettei susi olekaan ihmiselle susi, vaan luonnossa kaiken sen pahan ruumiillistuma, mitä ihminen ei voi sietää. Kanadalainen tutkija Farley Mowat tiivisti asian jo vuosikymmeniä sitten: ”Missä ja milloin ihmiset ovatkin ryhtyneet mielettömään eläinten (ja toisten ihmisten) teurastamiseen, he ovat yrittäneet puolustella tekojaan lukemalla vihollisten viaksi kaikkein turmeltuneimmat ja inhottavimmat ominaisuudet; ja mitä vähemmän syytä teurastukseen, sitä suurempi parjauskampanja.”
Susi on EU-direktiivillä suojeltu laji, mutta todellisesta suojelusta ei ole tietoakaan, kun erilaiset mahdit ovat lyöttäytyneet sitä vastaan, ja parhaillaan Riistakeskus jakelee mielenterveydellisin perustein poikkeuslupia ”sosiaalista pelkoa” aiheuttavan eläimen tappamiseen. Mutta saavatko sudet sinänsä jo pelkällä olemassaolollaan ihmiset paniikkiin ja ahdistumaan vai onko syynä pikemminkin jokin sosiaalisesti tuotettu käsitys sudesta?
Ensin keksittiin ’psykologinen omistajuus’ jolla perusteltiin ’kannanhoidollinen’ metsästys, jonka väitettiin lisäävän suden arvostusta, mutta tappaminen lisäsi pikemminkin hysteriaa. Ja nyt ’sosiaalista ahdistusta’ hoidetaan lisäämällä tappolupia. Pitääkö peto- ja susipoliittisen vallan todellakin kasvaa kiväärin piipusta? Eli onko susi todellakin niin kauhea, niin kauhea, vai päteekö tässä Mowatin analyysi? Ja mitä tässä maassa ja sen luonnossa tapahtuu kun tappolupia pitää jakaa niin kiireesti?
Suomessa on onnistuttu tuottamaan ”petokonflikti” – mutta millainen. Ja miksi konfliktia pyritään hoitamaan asevoimin? Hyvin harva on nähnyt sutta edes kaukaa, saati kohdannut lähietäisyydeltä, mutta niin perinteinen kuin sosiaalinenkin media on täynnä ehdottoman varmoja käsityksiä sudesta. Alan asiantuntijoiksi käyvät medioissa aivan muut kuin asiantuntijat. Totuusradion dosenttikaarti vääntää rautalangasta: mikä on susi ja mitä susi ei ole. Eli miten todella elää tämä laji, jonka pääasiallisina saaliseläiminä ovat hirvieläimet, ja jonka sosiaalinen elämä alkaa vähitellen avautua, mutta jota ollaan tuhoamassa. Ja mitä nyt pitäisi tehdä?
Studiossa* keskustelevat Leena Iivonen, Sanna Ojalammi, Marija Wallden ja Tapani Laine.
-
Lähetysaika: maanantai 9. tammikuuta 2017 klo 20:00–22:00
-
Radiotaajuus: 98,4 (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta)
-
Internet-kuuntelu 1: TUNEIN
-
Internet-kuuntelu 2: http://153.1.15.29:8080/moreeni.mp3
-
Ohjelma on aikanaan kuunneltavissa myös ohjelma-arkistossa
*Ohjelma on suora, ja sitä ennen tai sen aikana tulleet kommentit (tämän artikkelin kommenttiosioon) pyritään ottamaan huomioon lähetyksessä.