”Yhteiskunnallinen yritys on ilmentymä ajattelusta, että yhteiskunnallisia ongelmia voidaan selvittää yritysmuotoisilla ratkaisuilla sekä liiketoiminnan kautta.”
NO MORE BUSINESS AS USUAL!
Voiko voitontavoitteluun ja pääomien kasaantumiseen keskittyneen yritystoimintamallin haastaa? Onko markkinoiden toimittava yksiselitteisesti yksillä ehdoilla ja säännöillä? Yhteiskunnallisten yritysten idea haastaa totutun ja normaaliksi leimatun tuotantotavan. Vailla ongelmia tämäkään malli ei kuitenkaan ole, sillä se tarjoaa alustan myös epäkaupallisten organisaatioiden kaupallistamiseksi.
Yhteiskunnallisten yritysten eri puolia käsittelee Jani-Petri Laamasen, Oscar Fresan Landíbarin, Kimmo Hokkasen ja Olli Herrasen muodostama kokoonpano. Ajankohtaisena tapaus-esimerkkinä he ottavat käsittelyyn Tampereen Koukkuniemen vanhainkodin tilanteen. Lähetä kommenttisi ennen lähetystä tai sen aikana ja se otetaan studiossa ruodittavaksi!
Totuussyksyn ensimmäinen suora lähetys on kuultavissa vanhaan tapaan klo 22–24, maanantaina 6.9., taajuudella 98,4 tai osoitteessa http://www.uta.fi/media/suora/moreeni/totuusradio.html. Uusinta kuullaan perjantaina 10.9. samaan aikaan osoitteessa http://www.uta.fi/media/suora/moreeni/simulcast.html.
Muista myös Yhteiskunnallisen opiston keskustelutilaisuus tiistaina 7.9. klo 18, jolloin Vanhalla Kirjastotalolla samasta aiheesta jatkavat kaupungin kehitysjohtaja ja muuan yhteiskunnallisyrittäjä.
Muista myös Kulttuurikahvila Hertta, joka avaa uudet ovensa 9.9., jolloin Hertassa puhumassa yhteiskunnallisesta opiskelusta Juha Suoranta ja lausumassa runoja Jani Salminen. Lisäksi 11.9. Hertassa Vihreän Puolueen Poliittisen runon ilta.
Onpa hyvä ettei tule nauhalle kun on teknistä säätöä :D
Eivätkö kaikki yritykset toimi yhteiskunnassa ja ole yhteiskunnan jäseniä? TS. eivätkö kaikki yritykset siis ole yhteiskunnallisia? Vai onko tämä vain pilkun viilausta?
Onko yhteiskunnallinen yritys uusliberalistinen projekti? Ainakin briteissä on Public Management ja sosiaalisen yksityistäminen viety pisimmälle Tatcherin ja New Labourin aikana. Jos kerran esimerkkejä löytyy eniten sieltä niin vievätkö jäljet sylttytehtaalle?
Loistava aihe ja hyvää keskustelua. Tässä kuitenkin vielä vähän käsitteenpyörittelyä, sillä musta käsitteillä ja käsityksillä on aika elimellinen linkki siihen, millaiseksi toiminta yhteiskunnassa käsitetään ja millaisia todellisia toiminnan mahdollisuuksia aukeaa. Mielestäni sekä käsite yhteiskunnallinen yritys että etenkin yhteiskunnallinen arvo ovat todella ongelmallisia
Yhteiskunnallisen yrityksen ja arvon käsitteet olettavat yhteiskunnallisen joksikin erityiseksi taloudesta, markkinoista tms. irralliseksi “eettiseksi kategoriaksi” eivätkä käsitä yhteiskuntaa laajempana ihmisyhteisöjen elämää organisoivana järjestelmänä. Tämä uusintaa ajattelumallia, jossa talous nähdään itsenäisenä, oma lakisena ja jotenkin muusta todellisuudesta abstrahoituvana ilmiönä, sen sijaan, että se käsitettäisiin osaksi sitä konkreettista materiaalista todellisuutta, jonka pohjalta inhimillistä todellisuutta järjestetään ja organisoidaan yhteiskunnaksi ts. niiksi yhteiskunnallisiksi suhteiksi, joihin ihmiset keskenään asettuvat turvatakseen oman olemassaolonsa edellytykset. Tällaisessa kontekstissa kaikki yritykset ovat yhteiskunnallisia ja kaikki arvo on yhteiskunnallista, jolloin puhe yhteiskunnallisista yrityksistä ja arvosta on tyhjää ja harhaan johtavaa, ja ikään kuin vapauttaa “ei-yhteiskunnalliset” yritykset ja arvonmuodostuksen todellisesta kontekstistaan. Tällaien terminologia hämärtää sitä yhteyttä, mikä tulisi nähdä ihmisten välisten suhteiden ja niitä organisoivan tuotantotavan (ts. tässä kapitalistisen yhteiskuntajärjestyksen) välillä.
Rahajärjestelmiähän on monenlaisia niinkuin juuri tämä aikapankki yms. Ei se vaihtoehto nykymenolle ole mikään suo kuokka ja perunamaa vaan tämän helvetinkoneen pysäyttäminen. käytetään rahaa Korean Demokraattisessa kansantasavallassa ja katsokaa kuinka huonolla kasvulla = luonnontuholla?
Muita rahajärjestelmiähän on monenlaisia aikapankki, paikallisraha yms.
Vielä laajemmin: rahataloushan orjataloudessakin (vrt. rooma) temppelikapitalismissa jne.
Tää kuulostaa lähinnä kaupungin tavalta ulkoistaa riskinsä yksittäisille kansalaisille. Mutta siis täähän on vallan mainio kikka, ihmisten voimaannuttamista pakottamalla ne ottamaan yrittäjäriski säilyttääkseen työpaikkansa. Pakkoemansipaatiota ja voimaannuttamista, onhan sitä harrastettu yksittäisten toiminimen haltijoiden kohdalla jo 90-luvun lamasta lähtien.
”People have the right to the truth. Unvarnished. Even uncomfortable. But never subjugated to a cause, however noble or well-meaning. They have the right to clear thinking.
Slogans, boycotts and protests don’t offer answers…
(I)t has been suggested that Shell should pull out of developing nations altogether.
The oil would certainly continue flowing.
The business would continue operating.
The vast majority of the employees would remain in place.
But the sound and ethical business practices synonymous with Shell, the environmental investment, and the tens of millions of dollars spent on community programs would all be lost.
Again, it’s the people of developing nations that you would hurt. It’s easy enough to sit in your comfortable homes in the West, calling for sanctions and boycotts against a developing country. But you have to be sure that knee-jerk reactions won’t do more harm than good. Some campaigning groups say that we should intervene in the political process in developing nations. But even if we could, we must never do so. Politics is the business of governments and politicians. The world where companies use their economic influence to prop up or bring down governments would be a frightening and bleak one indeed.”